Tietoja voi ilmoittaa toisille, mutta ei viisautta. Sen voi löytää, sen voi kokea, se voi kantaa löytäjäänsä, sen avulla voi tehdä ihmeitä, mutta ei sitä voi sanoa eikä opettaa.
Brahmaanipapin poika Siddhartha vaeltaa opettajalta toisen luo ja etsii minuuttaan. Hylättyään niin viisaiden ajattelijoiden opit kuin materiaalisen maailman houkutukset hän saavuttaa lopulta tasapainon, kaiken ykseyden ihanteen. Romaani julistaa toivoa ihmisen mahdollisuudesta elää sovinnossa itsensä ja muiden kanssa.
Siddhartha (1922) sijoittuu itämaiseen, vaikkakin ajattomaan ja käsitteelliseen ympäristöön. Romaanissa näkyy Hermann Hessen (1877–1962) kiinnostus hindulaisuuteen, buddhalaisuuteen ja brahamanismiin. Päähenkilö edustaa kuitenkin länsimaista ihmistä, jolle myös fyysinen maailma ja arjen sitoumukset ovat arvokkaita.
